Blinkincolliet

Hopun pennutus-jutut jäivät haaveeksi.

Kontakti: Koiran tapa ottaa kontaktia vieraaseen ihmiseen ja vastata siihen.

Hoppu ei ottanut kontaktia ihmisiin, touhusi omiaan eikä antanut koskea itseensä. Tuomari käytti sanaa pidättyväinen.

Nyt kun tarkemmin alan tätä ajattelemaan niin Hoppu ei ole kiinnostunut ihmisistä, hän antaa ne olla ja innostuu lenkillä hihnan toisesta päästä enemmän. Myös näyttelyissä oltaessa meillä on ollut ongelmaa tuomarin väistämisen kanssa. Toisaalta Hoppu on läheisille ihmisille todella kontaktin haluinen ja omistajiinsa hän on kiintynyt/leimautunut suuremmissa määrin. Hoppu lähtee suht tuttujen ihmisten mukaan esimerkiksi lenkille, mutta jää katselemaan taakseen minne se hänen oma ihmisensä jäi. Tämä on suurin syy, miksi Hoppu kulkee osan lenkeistä vapaana vaikka ihmisiä tulisikin vastaan, hän ei ole heistä niin kiinnostunut että menisi tuntemattomia moikkaamaan ja haistelemaan. Mietein että pitäisikö tätä avoimuutta opettaa Hopulle, mutta tulin siihen tulokseen että kouluttajan taitoni eivät ole niin hyvällä mallilla että pystyisin opettamaan avoimuutta ja sitä että Hoppu kulkisi silti välittämättä tämän jälkeen ihmisistä, lenkit sujuvat niin hyvin etten viitsi ottaa sitä “riskiä”. Toki “näyttelykäsittelyä” tulemme harjoittelemaan.

Leikki: Koiran intensiteetti ja tapa leikkiä esineellä vieraan ihmisen kanssa.

Ei lähde niin ei lähde. Hoppu ei leikkinyt sitten pätkän vertaa, kotona leikkii antaumuksella ja rähisten mutta ei vieraiden kanssa. Mietein jossain vaiheessä tätä osioa että tajuaako Hoppu että se on leikki.

Saalistus: Koiran halu saalistaa ja tarttua poispäin liikkuvaan esineeseen.

Tämä tuli niin puun takaa kun voi olla, Hoppu juoksee kaikkien elukoiden perässä, Hoppu muistaa jo missä ovat kaikki harakanpesät ja ottaa vauhtia jo hyvissä ajoin. Taisi se joenpätkä olla kivempi kun sinne piti mennä.

Aktiviteettitaso: Koiran reaktiot tilanteessa, jossa odotettu aktiviteetti poistuu.

Tässä olisi voinut käydä miten vain, Hoppu olisi myös voinut ruveta pötköttämään mutta valitsi sen maan kaivamisen mitä tekee myös kotona. Hoppu on suht rauhallinen koira, innostuu kun on aihetta mutta saadaan olla kotona aika rauhassa, mitä nyt iltaisin saa viiru kohtauksia jolloin käydään sukkalaatikolla, viiletetään ympäri kämppää ja tullaan esittelemään varastettuja sukkia.

Etäleikki: Koiran halu leikkiin sekä yhteistyöhön kauempana ohjaajasta

En oikein ymmärtänyt tätä osiota.. Ensiksi ollaan uhkaavina ja sen jälkeen pitäisi leikkiä? Hoppu ihmetteli mikä hörhö siellä oli ja meni moikkaamaan kun kosketin avustajaa.

Yllätys: Koiran reagointi ja toiminta yllättävässä pelottavassa tilanteessa.

Haalari pamahti ylös ja samalla myös Hoppu, videotaltioinnin tehnyt sanoi että Hoppu haisteli mökkiä takana eikä alku järkytyksen jälkeen jäänyt ihmettelemään tms. Menin itse haalarin luo ja luulen että Hoppu ei nähnyt/kuullut mitä siellä tein ja sen takia kesti Hopun tulo paikalle (saatiin siitä siis se: Ei mene ajoissa haalarin luo). Hoppu on kiinnostunut uusista ja “uhkaavista” asioista ja jos sellaisen lenkillä huomaan niin menemme samantein sitä moikkaamaan, siksi perusteluni oli tämä, tässä ei ole meillä ongelmaa.

Ääniherkkyys: Koiran reagointi ja toiminta yllättävän äänen kuullessa.

Hoppu ei ole kummoisenkaan ääniherkkä, ukkonen ja ilotulitus saavat reaktiot aikaan. Ja toisella koirallamme Nellillä on järkyttävä ääniherkkyys ja olen todella iloinen ettei Hoppu ole ottanut “oppia” Nelliltä.

Aaveet: Koiran tapa käsitellä hitaasti itseään lähestyviä hahmoja.

Ei mitään sanottavaa oikein tässä, ei ollut taas mielestäni juurikaan ihmeissään.

Leikki 2: Koiran intensiteetti ja tapa leikkiä esineellä vieraan ihmisen kanssa kuormituksen jälkeen.

Ei lähde niin ei lähde.

Ampuminen: Koiran reagointi ampumiseen.

Odotettavissa.

Yritän saada videon nettiin niin jokainen voi tulkita sen sitten omalla tavallaan ja otan mielelläni palautetta ja mielipiteitä Hopun käytöksestä testissä.

Kontakti

1a Tervehtiminen: 1 Torjuu kontaktia

1b Yhteistyö : 2 Lähtee mukaan haluttomasti

1c Käsittely : 2 Väistää tai hakee tukea ohjaajasta

Leikki

2a Leikkihalu: 2 Ei leiki, osoittaa kiinnostusta

2b Tarttuminen: 2 Ei tartu, nuuskii esinettä

2c Puruote ja taisteluhalu: 1 Ei tartu esineeseen

Takaa-ajo

3a Takaa-ajo 1.kert: 1 Ei aloita

3b Tarttuminen 1.krt: 1 Ei kiinnostu saaliista

3c Takaa-ajo 2.krt: 1

3b Tarttuminen 2.krt: 1

Aktiviteettitaso

4 Tarkkailevainen, toiminnot tai rauhattomuus lisääntyy vähitellen

Etäleikki

5a Kiinnostus: 3 Kiinnostunut avustajasta, seuraa ilman taukoja

5b Uhka/agressio: 1 Ei osoita uhkauselkeitä

5c Uteliaisuus: 1 Ei saavu avustajan luo

5d Leikkihalu: 1 Ei osoita kiinnostusta

5e Yhteistyö: 1 Ei osoita kiinnostusta

Yllätys

6a Pelko: 3 Väistää kääntämättä pois katsettaan haalarista

6b Puolustus/agressio: 1 Ei osoita uhkauselkeitä

6c Uteliaisuus: 1 Ei mene ajoissa

6d Jäljellejäävä pelko: 4 Niiaus tai nopeuden vaihtelu samanlaisina vähintään kahdella ohituskerralla

6e Jäljellejäävä kiinnostus: 1 Ei osoita kiinnostusta haalariin

Ääniherkkyys

7a Pelko: 3 Väistää kääntämättä pois katsettaan

7b Uteliaisuus: 2 Menee räminälaitteen luo kun ohjaaja puhuu kyykyssä tai houkuttelee koiraa

7c Jäljellejäävä pelko: 4 Niiaus tai nopeuden vaihtelu samanlaisina vähintään kahdella ohituskerralla

7d Jäljellejäävä kiinnostus 1 Ei osoita kiinnostusta räminälaitetta kohtaan

Aaveet

8a Puolustus/agressio: 1 Ei osoita uhkauselkeitä

8b Tarkkaavaisuus: 2 Katselee aaveita silloin tällöin

8c Pelko: 3 On enimmäkseen ohjaajan sivulla tai edessä, vaihtelee paon ja kontrollin välillä

8d Uteliaisuus: 4 Menee katsomaan kun ohjaaja on edennyt puoleen väliin

8e Kontaktinotto aaveeseen: 4 Ottaa itse kontaktia avustajaan

Leikki

9a Leikkihalu: 2 Ei leiki, osoittaa kiinnostusta

9b Tarttuminen:  1 Ei tartu esineeseen

Ampuminen

5 Häiriintynyt, pelokas, yrittää paeta

Siinä olisi Hoppu Pirpanan luonteesta.. Yllätyksiä tuli, en uskonut Hopun olevan noin pidättyväinen vieraita ihmisiä kohtaan. Takaa-ajossa on tullut kyllä joku virhe, sillä Hoppu lähti ensimmäisellä kerralla hillerin perään, mutta toisella taas ei. Video tulee nettiin kunhan vaan Petukka saa sen koneelle

Palaillaan kahden viikon päästä, me lähdetään meinaan parin tunnin päästä Helsinki-Vantaalle ja sieltä Vietnamiin:)

Kiitokset hyvästä seurasta, otti hiukan koville olla niin kovaäänisten kavereiden kanssa, mutta hyvin selvittiin. Hoppu oli nuorissa erittäin hyvä ja jäädään nyt näyttelytauolle.

Jaahas, jaahas.. Oltiin siis Hoppulin kanssa viime lauantaina Rauman näyttelyssä, lähdettiin kotoa kuivina mutta pelipaikalla satoikin sitten ihan kivasti.  Saatiin kokeiltua hurtan uutta kurahaalaria, joka osoittautui näyttelyhäkin ja parin pyyhkeen kanssa oikein mahtavaksi yhdistelmäksi.

Hoppu sai Harry Tast:ilta erinoimaisen ja oli luokkansa toinen, oli kovin tiukka tuomari, uroksista sai yksi koira ainoastaan erin ja sekään ei saanut SA:ta. Hoppu väisti tuomaria, olisi pitänyt ennakoida.

Jouduin myös PN-kehään junnunartun kanssa tai jouduin ja jouduin olihan se ihan mahtavaa juosta ekaa kertaa PN-kehässä

Tupakan tumppasin viime sunnuntaina ja laastareiden kanssa mennään. Tuntuu kuin paras ystävä olisi heittänyt lusikan nurkkaan (pitää varmaan alkaa tapaamaan oikeita ystäviä). Pinna kireellä ja joka ikinen asia ärsyttää, olen ollut siis oikea ihmishirviö vaihteeksi. Töissä on ollut onneksi kiirettä ja koiratkin ovat olleet ihan poikki kun olen niitä vienyt juoksemaan parikin ylimääräistä kertaa päivässä, liikunta on ainoa keino purkaa kiukkua ja hermostuneisuutta. Äskenkin juostiin metsälenkki ja taidan olla itse paremmassa kunnossa kun sesset Onneksi päästään viikonlopuksi mökille tuulettumaan (lue: juoksemaan).

Hopulta löytyi tänään ensimmäinen punkki, varma kesän merkki :/ Ensi viikon lauantaina olisi vielä Harjavallan näyttely ja katsellaan taas kehissä ensi syksynä. Pääsee harjaamaan Hopun loputkin karvat.

Paanun kanssa reissattiin Lahteen näyttelyyn pääsiäisenä. Paanu sukuloi samalla, kuulumiset vaihdettiin Oli siskoksilla vissiin jäänyt jotain hampaan koloon kun viimeksi Kuopiossa nähtiin Kiitos kovasti Sannalle ja Tatulle yöpaikasta!

Näyttely meni hienosti, Hoppu oli luokkansa kolmas ja päästiin sut ajoissa myös pääsiäisen viettoon. Se on kumma noissa näyttelyissä kun odotan ihan kauheasti niitä ja toivon että Hoppu pärjäisi mutta kun ollaan paikan päällä niin yleensä haluan vaan äkkiä sieltä tungoksesta kotiin. Muutenkin olen niin kärsimätön ja äkkipikainen etten jaksa yhtään odottaa (yhtään mitään, kauppajonossakin revin peliverkkareita).

Ja tosiaan tänään oltiin korkkaamassa koirakenttä toko/agin merkeissä. Ja Hoppu tais källätä sen sivulle-sanan!! Oon niin ylpee Nellillä meni treenit ihan yli kun nakinkuvat silmissä seuraili ja teki miten sattui mutta oli ainakin hauskaa. Hopun kanssa hiukan rauhallisemmin otettiin, seuraapaikkasivulle-juttuja.

Hoppulla on uusi harrastus, biljardi. Hän ei vaan teinnyt olisiko pienet vai isot niin otti sitten molemmat.

Ei olla taas hetkeen päivitelty. Ei ole oikeastaan edes ollut mitään päivittelyn arvoista.

Ollaan mökkeilty, lenkkeilty, riekuttu, juostu ja hiukan tokoiltu.

Alakuvassa kaverikoira Elli ottaa rennosti

Lenkkeilymaastot vaihtuivat talvella jäälenkeiksi. Harmittaa kun ne sulaa ja jää vaan nuo samat vanhat. Ainainen kävely ottaa omistajaa pattiin sen verran että ollaan myös hiihdetty ja kelkkailtu koko talvi. Mitäs sitä sitten kesällä keksisi? Hiukan vaaralliselta kuulostaa kahden koiran kanssa pyöräily tai rullaluistelu..

Yläkuvassa VP yrittää heittää Nellille palloa ja Hoppu vaanii samaan aikaan hanskaa.

En tiedä mikä noissa hanskoissa on mutta tämä kuva on mökiltä kun oltiin pilkillä. Hoppu varasti KOKO AJAN hanskat, tuossakin kuvassa sillä on joku retale suussa. Pilkkiminen muutenkin oli hiukan hankalaa kun Nelli huutaa hoosiannaa ja tökkii pilkkejä ja Hoppu tosiaan varasti lapaset kädestä (tai mitä vaan mikä jäi maahan vartioimatta).

Koiramaisia suunnitelmia ei hirveästi ole, seuraavat näyttelyt Lahdessa pääsiäisenä ja jos ensi viikonloppuna pääsisi katsomaan Hopun äidin vauvaa Nitroa Orimattilaan.

Viikko vierähtänyt ennenkuin sain päivitettyä blogia, Saksan reissu syksyllä myös odottaa päivittämistä… Plaah

Niin, siis se Lohjan sivuerikoisnäyttely..

Lähdettiin ajamaan Petran ja Nemon kanssa kuudelta aamulla Harjavallasta Helsinkiä kohti. Matka meni rattoisasti ja koiratkin nukkuivat koko matkan. Oltiin hiukan etuajassa paikanpäällä, rokotustentarkistajat eivät olleet ehtineet vielä halliin.

Raisa ja Marko odottelivat Julian kanssa seinustalla johon sitten leiriydyttiin.

Hoppu käyttäytyi hyvin, pentusella tuli kyllä aika hiukan taas pitkäksi ja piti välillä riehua ja riepottaa emäntää.

Narttujen tuomari oli leppoisa ja huomasin että monet koirat antoivat suukkoja ja pussailivat tuomaria oikein olan takaa (näin tosin monia arkojakin koiria) –> Hoppu alkoi peruuttelemaan kun alkoi hampaiden katsastus joka otti mua niin pattiin. Ollaan oltu tosi hyvin viimeiset näyttelyt ja ajattelin että tälläinen peruuttelu olisi jo historiaa.

Kuitenkin, Hoppu sai EH:n, arvostelun voi käydä lukemassa kotisivuilta.

Ps. Viimeksi saatiin noottia ahtaista takaliikkeistä ja tällä erää liikkeet olivat erinomaiset

Kiitokset Petukalle, Nemolle, Markolle, Raisalle ja Julialle hyvästä seurasta.

Avattiin “näyttelykausi” Turussa viime viikonloppuna.

Olin taas ihan pihalla että ajoinko väärään messukeskukseen (sama sattui viime vuonna), kun autoja ei paljoa näkynyt. Löytyihän se kuitenkin sieltä.

Hoppu Pirpana oli hiukan väsynyt rankan perjantain/lauantain osalta, meillä oli pienimuotoiset kotibileet ja koirat roikkuivat ja riekkuivat mukana. Omistaja itse oli skarpannut niin ettei paljon painanut

Collieita oli monta ilmoitettuna ja tällä kertaa meille rapsahti JUN EH, Tanskalainen tuomari sanoi suurimmaksi syyksi isot korvat ja takaliikkeet/ahtaus.

Hopulla oli viiem syksynä hiukan taipumusta väistää tuomari ja trimmaus oli hänelle pakko pullaa, mutta tällä kertaa Hoppu esiintyi esimerkillisesti ja trimmauskin sujui kuin vettä vaan (vieressä oli häsläämässä pari rhodesiankoiraa jotka välillä jopa tönivät Hoppua trimmatessa). Eli erittäin tyytyväinen olin tähän viikonloppuun.

Mitä nyt pentusella tuli välillä tylsää ja repi hihasta/paidasta/piposta kun ei jaksanut odotella.

Seuraavaksi onkin sitten vuorossa Lohjan sivuerikoisnäyttely, saattaapi tulla ahtaat paikat kun jonkin verran on puikkoja ilmoitettu.

Kiitos TAAS Irmelille Hopun sutimisesta näyttelykuntoon, meikä on itse hiukan huolimaton ja häslä ettei aivn jokaista hapsua laita suoraan. Onneksi meillä on oma “personal-groomer”

Ai niin, kävin eilen katsomassa lumisessa Nakkilassa. Neidistä oli kasvanut oikein hyväluonteinen perhekoira, joka puolusti palloaan

Jenny kiittää ja kuittaa. Ja lähtee parin hörökorvaisen- ja kapisenpiskin kanssa kelkkailemaan.

Käytiin torstaina Turussa Pet-Vet:issä Lillukan vastaanotolla Nellin, Hopun ja kuuden sheltin kanssa.

Nellin silmissä näkyi CRD ja Hopulla oli puhtaat silmät (eli peittyneet).

Shelttien silmissä näkyi iän tuomaa rappeutta ja Allilla oli kuonokoppa koska pisti niin ranttaliksi, Lillukka sanoikin että näkee ekaa kertaa sheltillä kuonokopan

Kerroin taannoin Oonasta jolta olttin silmää poistamassa kovan tulehduksen vuoksi. Omistaja halusi myös toisen lääkärin mielipiteen poistosta ja näin ollen silmätipat ovat auttaneet ja hän ei nähnyt syytä poistaa silmää.

Jaahas. Vuosi 2010 oli tapatumia täynnä ja toivottavasti ei 2011 jää kakkoseksi.

Nelli:

On juossut ennen puolen vuoden välilä mutta nyt hyppäsi vuodella. Hopun tultua 2009 Nelli oli lopettelemassa juoksuja ja seuraavat tulivatkin 2010 samaan aikaan. Luojan kiitos, naapurin koirat huusivat hoosiannaa kuukauden ajan.

Nellillä lähti turkki kesäkuun alussa ja hänestä tulikin oikea sohvaperuna, eka uimakeikkakin meni kylmyydestä täristen. Tekisi mieli turkki ensi kesäksikin ajaa mutta voi olla että se vedetään jo huhti-toukokuun vaihteessa, sillä karva ei ole vieläkään täydessä pituudessa, siitä on nyt 7kk. Turkki oli huomattavsti helpompi pitää ja ei mennyt kesä läähättäessä varjossa.

Ääniherkkyys on samanlainen kuin ennen. Kaukosäätimet, tiskit, pullot yms saavat Nellin jalat alle. Tässä asiassa ei olla edistytty suuntaan eikä toiseen. Välillä on parempia kausia ja välillä taas hiukan huonompia.

Nellin koulutettvauus on huimasti parantunut kun olen jättänyt makupalat pois ja palkannut pelkästään lelulla, liikkeet Nelli tekee edelleen miten sattuu ja käskyn joutuu toistamaan pariin kertaan ennekuin tapahtuu, mutta se on niin ihana katsella “työn touhussa olevaa lassieta”. Nellin silmistä oikeen näkee kun kipinä syttyy ja “hän antaa kaikkensa”.

Remmirähjäys on edelleen voimissaan jos porukalla lenkkeillään, Hopun kanssa tai yksikseen ei ole ongelmia.

Autolla mennään nykyään paremmin kun sain ostettua turvavyön johon lukitsen Nellin, ei hypi syliin eikä trimppaa olemattomia.

Nelli on ollut vuoden terve, silmät rähmivät enempi talvella (luulen johtuvan kuivasta sisäilmasta). Ensi viikolla on silmätarkastus ja luulen että Nelli saa tuomion “pienisilmäisyys”, koska ovat aika kuopallaan.

Paimentaminen näkyy hyvin lasten kanssa, Nelli ei ole juurikaan ennen pitänyt lapsista mutta hän on “ottanut omakseen” 6-vuotiaan pojan. Nelli kulkee mökillä hänen vierellään ja hakeutuu muutenkin läheisyyteen. Kuulin myös että Nelli oli iso-mummua vienyt vessaan, odottanut ja vienyt takaisin mökkiin.

Nukun tosi usein itse sohvalla alakerrassa Nelli jalkapäässäni ja viime yönä menin yläkertaan nukkumaan, alkoi kova puhina ja “yskiminen” kuulua alakerrasta. Puhina loppui kun menin sohvalle pötköttämään Nelli kainalossa.

Vuosi 2011 ei ole Nellin osalta kovin suunniteltu, korvat on pystyt ja tokoa kisaamaan en lähde.

Hoppu:

Hoppu juoksi kesäkuussa ja joulukuussa. Ei käyttäytynyt mitenkään oudosti (toisin kuin Nelli, joka on kuin maansa myynyt).

Jäätiin viime syksynä turkin kasvatus lomalle ja ajattelin (huom. ajattelin) että turkki olisi tammikuuksi kasvanut, mutta edelleen lähtee, nyt tosin päälikarva, pohjavilla alkaa tulemaan jo. Ehdein Hopun jo ilmoittamaan Turun näyttelyyn, mutta silti mennään.

Hoppu ei ole osoittanut ääniherkkyyden merkkejä, uuten vuotena otettiin hiukan takapakkia.

Hoppu osaa käskyt: istu, maahan, odota, seuraa, hyppy, katso, tassu, tänne, pois, ei. Ollaan tokoiltu hiukan, ohjaajalla on vaan niin lyhyt pinna ettei voi treenata kauaa ettei mene koko treeni piloille. En saa opetettu sivulle-käskyä, en sitten millään. Ja Vp leikkii rajusti Hopun kanssa, he painivat aamuisin ja iltaisin, Hoppu osaa lopettaa kun sanotaan ja leikin jälkeen pussaillaan.

Lenkit menevät sujuvasti, Hopulla oli pitkän aikaa hihnan kanssa leikkimistä ja nykyään hiukan ennen kotipihaa annan leikkiä. Aamulenkit menevät Hopun osalta vapaana (autoja/ihmisiä liikkuu harvakseltaan). Hopulla ei toimi suoli jos hän ei pääse kauimpaiseen pusikkoon ja senpä takia hän kulkee ilman hihnaa aamuisin.

Pentumaisia leikkejä hänellä on päivät pitkät, vinguttaa possujaan ja uikuttaa niiden kanssa. Aamuisin (jos nukun sohvalla) Hoppu tulee syliin herättelemään ja korisemaan. Se tapa mikä ärsyttää on tunkea kuono suuhun kun toinen nukkuu. Aamuisin ennenkuin Hoppu hyppää viereen täytyy ensiksi se kuono työntää sinne kitalakeen ja uskokaa että kun se on niin pitkä niin se mahtuu aika pitkälle.

Hopulla oli pari pissatulehdusta vuoden aikana jotka menivät ohi antibiooteilla. Muuten hän on ollut terve. Kyynärät olivat 0/0 ja lonkat B/C. Lonkkien osalta jäi harmittamaan ja urossuunnitelmat menivät ympäri ja tälläkin hetkellä olen aivan aivan sekaisin että mitämitä.

Näyttelyissä tuli ERI:ä ja Eh:ta ja vuosi 2011 alkaakin Turun näyttelyillä ja laskin että neljässä näyttelyssä käydään ennen kesää. Ja jos saisin vihdoin tänä vuonna sen sivulle-sanan opetettua.

Haluaisin pyytää mitä syvimmät anteeksi pyynnöt asianomaisilta. Luonteeni on hieman hatara ja häsläävä ja joskus siitä joutuvat myös muutkin ihmiset todistamaan. En todellakaan tarkoittanut mitään pahaa teoillani ja toivon vilpittömästi anteeksi tapahtuneesta. Tehtyä ei saa tekemättömäksi ja toivonkin että säästyisin ivallisilta nauruilta. Häpeän käytöstäni ja kirjoitelmiani suuresti. Yritän ensi vuonna opetella kirjoittamisen jalon taidon ja opettelen tarkastamaan asiat kahteen kertaan.

Joulukorteissani, sähköisissä- ja postikorteissani oli vuosi 2010, samoin kotisivujen kuvassa. Voisiko joku kertoa minulle teinkö saman virheen myös viime vuonna?! Ei ketään viittinyt vinkata Tuli sama tunne kun on jotain räkää naamassa eikä kaveri vieressä sano mitään, nauraa vaan itsekseen

NOLOOOOOOOOOOOOAA!

Hopun kyynär-ja lonkkalausunto tuli pari päivää sitten 0/0 ja B/C. Ei niistä sen enempää, laitan kuvan jossain vaiheessa kotisivuille. Jalostushaaveet ovat edelleen voimassa jos ei suurempia yllätyksiä tapahdu (silmät pitää vielä käydä tarkistamassa).

Kerroin edellisessä blokkauksessani Nellin raivokohtauksesta Oonaa kohtaan, Oona on ollut pari kertaa lääkärillä ja edelleen silmä verestää. Saatiin aika Tampereelle silmälääkärille ja äsken tuli puhelu että silmä joudutaan poistamaan. Tulehdus on edelleen silmässä ja lääkäri oli todennut silmän olevan sokea. Lääkäri sanoi että tulehdus voidaan hoitaa mutta omistaja päätti että silmä poistetaan joka tapauksessa kun Oona ei sillä mitään tee. Sokeus ei kuitenkaan johdu Nellistä vaan epäilevät että silmä on ollut syntymästä asti heikko/sokea, koska käytös ei ole missään vaiheessa muuttunut. Toisesta silmästä löytyi myös rappeutumisen merkkejä. Oona oli tullut alunperin sijoituskoiraksi mutta lonkkavian takia sopimus raukesi, Oonalle piti tehdä virallinen silmätarkastus mutta sopimuksen rauettua tätä ei tehty.

Porukka keuhkoaa SCY:n sivuilla terveystarkastuksista, miten omistajat eivät aina pidä tärkeänä terveystarkastuksia, mutta tässä on ainakin minulle henkilökohtainen tarina mitä joskus voin pentua myydessä kertoa.

Juuja tiedän että Oonan silmät ovat voineet olla pentuna terveet, mutta kuka tietää.

Alapuolella vielä kuva Oona-mummusta. Oli onni ettei pahemmin käynyt ja tietysti harmittaa että Nelli tämän hässäkän aiheutti.

Jenny kiittää ja kuittaa.

Heipparallaa taas pitkästä aikaan.

Tänään meillä oli aika varattuna Raumalle luustokuvauksiin. Hoppu kävi rauhoittavan jälkeen pitkälleen ja siihen se sitten nukahti, en edes huomannut. Meikä lähti kaupungille kuluttamaan aikaa/rahaa ja hain Hopun tunnin kuluttua.

Eläinlääkäri arvioi kyynärät 0/0 mutta toisessa lonkassa oli valittamisen varaa, hän huomasi siinä löysyyttä (minä maallikona en nähnyt mitään eroa). Joten jäämme odottelemaan kennelliiton virallista kantaa asiaan.

Herätepiikkiä en halunnut Pirpanalle antaa, tällä hetkellä hän retkottaa omassa pedissään kieli ulkona, kerran on jo noussut ylös ja hoiperteli suoraan ruokakipalle varastamaan Nellin ruuat, onneksi Paanus on sen verran hutikassa että ehdittiin kuppi ottaa pois. Ihanan rauhallista!

Ai niin, viikonloppuna Nelli sai pikkukoirille sen päiväisen raivarin että yksi niistä (ja tietysti se jolla on lonkkavika ja muutenkin huonokuntoisin) jouduttiin viemään päivystykseen katsottavaksi. Oona (siis tämä pikkukoira) oli saanut osumansa silmään ja luomi turposi aika tavalla. Sai kipulääkettä, kortisonipiikin ja antibioottia. Selvitiin säikähdyksellä, tosin tilanteen keskeltä oli löytynyt luun retale joka sai Nellin toimimaan. Karvat olivat sojottaneet joka suuntaan pystyssä ja luojan kiitos saimme tilanteen haltuun. Että sellaista täällä suunnalla.

Mikäs täällä ollessa, perjantaina tultiin ja maanantaissa mennään, keskiviikkona auto starttaa kohti kotia ja koirat jää Vippen kanssa ja meikä lähtee torstaina Saksaan siskon kanssa (Octoberfest here I came!!)

Nelli on oma olematon itsensä, turkki ei ole juurikaan kasvanut ja nyt on pieni pelko pers. että kasvaako se lainkaan ennen kunnon pakkasia. Neidin turkki on muutenkin niin olematon että viluhan sille tulee! Pitää harkita ensi kesänä veteleekö ihan noin kaljuksi neidin turkkia.

Hoppu Pirpana on pudottanut täysin turkkinsa, viime viikon torstaina Hoppu pääsi Vippen pesulaan ja jynssäsi tytön turkin aivan puliksi, harjalla pari kertaa vedin turkin läpi ja enää ei ole pohjavillaa. Nyt odotellaan että hän pääsee taas näyttelykehiin. Ehkä tammikuussa alkaa rundi? Niin ja suunnittelin Hopulla lonkka- ja kyynärkuva aikaa joulukuulle, samoihin aikoihin pitää varmaan varata silmälääkäri. Varmistuisi sitten tämä Hopun sopivuus jälkipolville, jännittää ihan hirveesti mitä sieltä tulee.

Etsein syksyn ajan sijoituskotia nahkapennulle jonka löysin ja joka perui pennun, ja tällä kertaa taitaa jäädä nahkalapsi-haaveet kokonaan meidän osalta. Nahkalassie ihan harrastuksen takia, harmittaa kun nuo pehkot pudottavat turkkinsa eikä kehiin pääse. Ehkäpä meidän seuraava omakoira on nahka? Kaikella on kuitenkin tarkoituksensa.

Reissussa oltiin 7.-9.9.2010 (harmikseni meidän pöytäkone on rikki ja kaikki kuvat ovat siellä, naamarista kuitenkin sain tähän osan)

Lähdettiin aamulla ajelemaan Tampereen lentokentälle. Matka meni rattoisasti keskipenkillä (lue. ahtaasti). Lentokone oli ahdas, ostettiin kokeeksi “ilmatupakkaa”. Siis tälläinen savuke mikä ei pala, mutta nikotiiniä tulee silti, hiukan oli sellainen “huijattu-olo”, imeskellä ilmaa

Perillä oltiin siinä 11 aikaan ja linja-autolipukkeen sain ostettua ilman ongelmia (murteesta en saanut mitään selvää, kaikissa kaupoissa jouduin kysymään uudelleen).

Reissussa oli mukana serkkuni, kummitätini/setäni ja heidän ystävänsä (siis vanhemman puoleista sakkia joita joutui odottelemaan tuon tuosta). Bussi jätti meidät vanhan kaupungin laidalle ja sieltä oli noin kilometrin matka hostellille. Jalat olivat hyytelöä jo ensimmäisessä nousussa (siis koko kaupunki oli ylä- ja alamäkeä tai portaita).

Hostelli sijaitsi Royal Mile:n lopussa, aivan linnan vieressä (alapuolella kuva hostellin ikkunasta)

Hostellille päästyämme lähdettiin serkkuni kanssa ilmaiselle kaupunki kierrokselle (http://www.newedinburghtours.com/), kuultiin mm. Royal Miles:ta (on tasan mailin pituinen ja siitä maili tulee), Greyfriars Bobby:sta (uskollisesta koirasta joka isännän kuoltua vietti lopun elämänsä isäntänsä haudalla, koiralle annettiin myös äänioikeus (jota naisilla ei siihen aikaan ollut) ja kaupungin avaimet, Bobbya ei kuitenkaan voitu haudata isäntänsä viereen koska ei ollut kristitty. Bobbyn muistomerkki on suuri nähtävyys Skotlannissa ja turistit jättävät merkille lahjoja, taisin myös itse kepin sinne heittää), noitavainoista, haudan ryöstäjistä ja tietysi Harry Potterista. (Alapuolella kuva Bobbyn muistomerkistä ja Bobbyn patsas)

Kierroksen jälkeen mentiin läheiseen juottolaan nauttimaan ensimmäiset pintit (pint on 0,5 dl). (Alapuolella kuva järkytyksestä)

Hostelli huoneessa oli 12 sänkyä ja piti olla hiljaa nukkumaan mennessä. Tietysti heräsin yöllä kun joku pariskunta suputti viereisessä sängyssä mutta muuta ongelmaa ei ollut. Ehkä salattu hippini nosti päätään ja tykkäsi ajatuksesta asua monen muun kanssa

Aamulla suunnattiin museoihin, käytiin muistaakseni kolmessa; National Museum (siellä etsittiin Dolly-lammasta, järkyttävän kokoinen laitos), Writer’s Museum (kuuluisia Skottilaisia kirjailijoita kuten Arthur Conan Doyle, Alistair MacLean) ja Huntly House Museum koluttiin.

Hautausmaa uudessa kaupungissa myös oli kovin kiinnostava (en muista minkä niminen se oli ja en löydä sitä kartasta). (Alapuolella kuva sekoiluista)

 Vaikka tässä istunkin haudan päällä, meille sanottiin että ihan turha miettiä hautarauhan rikkomisia tai jotain, paikalliset käyvät pikinikillä hautausmailla ja portit ovat kaikille kaiken aikaa auki. Pimeellä varmaan aika aavemainen paikka.

Illalla lähdettiin Pup Crawl:iin, tälläinen baarikierros vedettiin. Ja vedettiin sit yksi liikaa, aamulla oli 4 aikaan herätys ja oltiin tultu siinä yhden maissa pienessä maistissa. Oltiin molemmat laittettu ensimmäisen herätyksen jälkeen puhelimet kiinni. Heräsin siihen kun hostellin työntekijä osoitti taskulampulla silmiin ja sanoi että pitäiskö teen herätä. Ja millä vauhdilla me lähdettiinkin, ponkasin sieltä sängystä ylös kun tuli olis pers## alla ollut. Kummitäti ja muut olivat joutuneet lähtemään jo kävelemään koska heillä matka kesti kauemmin. Liki juostiin läp vanha kaupunki linja-autoasemalle. Kummitätä ja muut tulivat juuri meidän jälkeen (olivat eksyneet ja tulleet taksilla ) Oli viidestä minuutista kiinni ettei myöhästytty. Kai tästäkin jotain oppi??!

Ehkä se siitä. Ai niin, Hoppu oli Hyvinkään ryhmänäyttelyssä Eri

Ihan vain tylsyyksissäni päivittelen..

Kuopion näyttelyiden jälkeen ollaan oltu hiljaiseloa, työaikakin on palannut normaaliksi ja yritellään totutella uuteen työvuorolistaan.

Itse olen ollut hiukan kipeä ja niskat ovat taas alkaneet reistailemaan joten koirienkin lenkitys on jäänyt hiukan pienemmälle. Hopussa se näkyy ylimääräisenä riekkumisena ja aitauksessa sekoilemisena, pitää ensi viikosta aloittaa pidemmät lenkit ja siinä samassa tokoilu niin saadaan aivotkin hiukan tekemään jotain ettei se purkaudu ylimääräisenä vouhotuksena. Tulee itsellekkin parempi mieli liikkumisesta.

Tupakan poltto jatkuu taas (ehdein olla peräti kolme päivää polttamatta), alkoi pää sen verran hajoilemaan että ei voinut muuta. Kun piti itsensä kiireisenä niin ei tehnyt paljoakaan mieli, mutta…

Hirvittää oikein ensi kuu, vapaat on aivan täynnä tekemistä, on luokkakokousta, kennelpäivät, pentumiitti, koulua, Hyvinkään näyttelyä ja Skotlannin matkaa. Miten mä oikeen suoriudun?

Pitää kai sitten tästäkin kirjoittaa..

Lähdettiin Pirpanan kanssa torstaina mökiltä ajelemaan kohti Kuopioa. Meni sellainen sujuvat 8 tuntia lauttoineen päivineen kun mosotettiin menemään. Neljä kertaa pysähdyttiin jaloittelemaan ja oltiin paikan päällä siinä kymmenen aikaan illalla.

Pakettiautossa oli ihan tajuttoman kuuma ja ei voinut oveakaan pitää kauaa auki hyttysten takia. Hoppu taas näytti oikeen esimerkillistä käytöstä kun Ruotsista tullut kasvattaja kävi hänestä kyselemässä. Heti kun huomioni herpaantui varasti nakkinaama patongin kädestäni.

Perjantaina tavattiin näyttelyalueella Hopun kasvattaja Kirsi, Bellan omistaja Sanna, Nuka kummitätinsä kanssa. Pientä ramppikuumetta oli mutta Hoppu käyttäytyi kuitenkin erinomaisesti kehässä. Ja Erinomainenhan sieltä sitten napsahti, Hoppu sijoittui luokassaan kolmanneksi (Hopun sisko Bella oli ERI2 ja Nuka uroksissa EH). Kirsi soitti paikan päällä puhelun Nukan omistajalle Sepolle että voinko yöpyä myös heillä (ei tuo pakettiauto ollutkaan se mukavin vaihtoehto ).

Saavuttiin Sepolle siinä neljän maissa, syötiin ja juotiin ja lähdettiin uimaan läheiseen järveen (taisi olla Kallavesi?). Vesi oli lämmintä ja nähtiin myös paikallisia nähtävyyksiä;). Seppo oli laittanut valmiiksi saunan kun tultiin ja höpöteltiin vielä myöhään iltaan.

Lauantaina alkoi jo helle verottaa voimia ja oli koko päivän hiukan nuhjuinen olo. Hoppu sai erinomaisen ja sijoittui neljänneksi luokassaan (Bella sai ERI:n ja Nuka EH:n). Piti vielä jäädä pn-kehään mutta koirat olivat jo niin naatteja että päätin mennä pyytämään arvostelun sihteeriltä. Hän ei kuitenkaan hyväksynyt selitystäni että koirat alkavat olla jo lähes flegmaattisia vaan intti että Hopun täytyy osallistua koska hän on siihen oikeutettu. Tuomari kuitenkin havaitsi keskustelumme ja antoi sihteerille luvan antaa arvostelun, “It’s better for the dog” :).

Sunnuntaina päätettiin että tytöt menevät paikan päälle vasta tuntia ennen arvostelun alkua sillä eilinen oli kamalan kuuma pehkoille (mentiin siis joka päivä 9 aikoihin auleelle koska Nuka aloitti ensimmäisenä). Hoppu sai Espanjalaiselta EH:n ja tuli neljänneksi (Bella Sai EH:n ja Nuka H:n). Kiitin luojaa sillä se tarkoitti sitä että päästiin aikaisemmin lähtemään kotiin.

Syötiin ja juotiin kahvit vielä Sepolla. Kotimatkalle päästiin kahden aikoihin ja kotona puoli 8 maissa. Ai että

Kiitos vielä Sepolle majapaikasta, oltaisiin varmasti pökrätty autoon kuumuuden takia

Kuvassa Zarecon’s One Of A Kind “Nuka”

Kuvassa Zarecon’s Supernatural “Bella

Kuvassa Zarecon’s Exceptional “Hoppu”

Kuvassa Erikoiset riekkumassa

Kuvassa apinalauma vasemmalta Nuka, Bella ja Hoppu

Terve taas!

Mökillä vieläkin leveillään, ollaan valvottu myöhään ja nukuttu pitkään. Nahkakalkkunaiseni Nelli Bambino on kärsinyt vähän väliä käsittämättömistä pelkotiloista. Pari ekaa päivää koira piti kantaa sisälle, nyt jo tulee hyvissä mielin makkara ajatuksissa suoraan jääkaapille. Nelli on myös kyhnyttänyt koko viikon yötä päivää kyljessä kiinni.

Täällä on tosiaan kuusi koiraa vahdittavana, anopin neljä shelttiä, Nelli ja Hoppu. Ei olla vältytty yhteenotoilta, Nelli puskee pelkojensa kanssa syliin ja siinä jää pikkukoirat alle, pari kertaa on hampaat vilkkuneet mutta ei sen pahempaa.

Rantakäärme tavattiin rannassa uimassa, saaren asukkaat sanovat että täällä ei muita käärmeitä näekkään mutta ei ole voinut koiria valvomatta jättää. On ollut niin upeat ilmat että käärmeet viihtyvät pihassa.

Huomenna alkaa kotimatka ja viikon vapaa. Pori Jazz täältä tullaan!

Perjantaina saavuttiin helteen saattelemana Norsskataan, koirat ja lapset kirkuu (ihan tavanomaista)

Otin hiukan luontokuvia

Niin ja tässä otos äitini koirasta Simbasta ja Hopusta:

Ollaan oltu suhtteellisen hiljaiselolla, multa loppu kesäloma ja työt ovat pitäneet kiireisenä, perjantaina odottaa viikon mökkeily kera 5 lapsen ja 6 koiran (harmaat hiukset here I come).

Oltiin edellispäivänä Satakakunnan collieyhdistyksen tapaamisessa Mäntyluodon koirarannalla, Nelli räksytti kalkkunan-nahkansa kanssa minkä kerkesi ja Hoppu oli suht kunnolla (mitä nyt varasti yhden muffinssin kädestä mutta ne on pieniä juttuja )

Jos kuvailisi meidän juhannusta parilla sanalla: palju, sauna (minne ei ikinä päästy), saari, vene, molskahdus, grilli, pariskuntien riitely, hyttynen.

Vaikka on jo lauantai, olen aivan poikki. Torstaista asti viipotettu saaren ja kodin välillä. Ja tälläkin hetkellä kutsu käy minä hetkenä hyvänsä takaisin veneeseen.

Hoppu ja Nelli ovat olleet mallikkaasti, Hopulla vielä juoksua jäljellä ja tutustuikin saaressa leikattuun urosveijariin Hemppaan. Hempalla oli lettu mielessä vähän väliä ja siellä viipottivat kuin paita ja peppu. Nelli hoiti grillimestarin virkaa nuotion äärellä.

Otin torstailta kuvan kun Vippe otti Hopun mukaan ajelulle. Kiltisti istui Vippen sylissä ja olisi halunnut vielä uudelleen, oi sitä vauhdin hurmaa. Nelli olisi repinyt koko mönkijän kappaleiksi jos hänet olisi kyytiin otettu.

Ollaan koirien kanssa veneilty oikeen urakalla ja molemmat neidit ovat kuin kotonaan hoitamassa laivakoiran virkaa.

No siitä nyt on aikaa kun viimeksi olen tänne raapustanut ja paljon on jäänyt juttuja kirjoittelematta. Aloitetaan vaikka viime viikosta. Kalkkuna-Nelli lähti mökkeilemään mummun kanssa, Nelli on kuulemma hyvä vahtikoira, pitää niin perkeleesti ääntä että rosvot ei uskalla mökille tulla. Toista vaan todisti luonnetesti, ei Nellillä ole minkäänlaista puolustushalua mutta eikai ne rosmot sitä tiiä

Hoopu jäi viettämään rauhallista viikonloppua äiskän ja iskän kanssa, lauantaina kukonlaulun aikaan vaan suunnattiin sateiseen Auraan, paikalla oli vaan parisenkymmentä collieta ja ERI oli taas säästössä Oltiin junnluokassa EH4, Hoppu peruutti oikeen olantakaa tuomaria ja että mua ketutti!! Se tilanne oli jotenkin aivan kaoottinen, Hoppu ei kerennyt seisahtua käskyllä ja samantein jo kopeloitiinkin.

Nelli tuli sunnuntaina mökiltä ja mummu kertoi että oli nukkunut vieressä kuin takiainen! Tosin Nelli herätti mut sunnuntai yönä kahdentoista aikaan ulinallaan ja dinosaurusääntelyllään, kakka hätä ei ollut ja istahdin sohvalle, Nelli hyppäsi viereen nukkumaan. No sohvalla meni sitten munkin yö kun mummu kerran on niin hellyydenkipeen Nellistä opettanut

Tänään oltiin Harjavallassa uimassa, mukana oli Petra, Nemo ja Manu. Nelli oli taas oikeen oma kiljukaula-itsensä ja Hoppu vaan onnellisena kieri muurahaispesässä. Illalla käytiin vielä Kokemäellä match show:ssa, harjoittamassa sitä käsittelyä. Hoppu seisoi ja juoksi kuin unelma Ainaskin omasta mielestä Oltiin punaisien neljänsiä.

Mistäs sitä sitten aloittaisi, alusta…

Perjantaina apinanahkalassieNelli lähti iskän kanssa mökille ja me suunnattiin Hopun kanssa Harjavaltaan, Hoppu pääsi yökylään Kiiramannansiskoille kun äiti meni leikkimään teiniä koulun rantaan (siellä oli siis Metalliaurinko). Pirpana oli ollut kuin kotonaan siellä ja vähällä oli että koko koira olisi jäänyt sinne

Lauantaina minä parantelin hetken oloani ja nappasin Pirpanan kainaloon ja suunnattiin piknikille festareille, oltiin siis alueen ulkopuolella ja Hoppu sai monen monta uutta ystävää juhlijoista. Festarikoira leikki tyhjillä siideripulloilla kuin vanha pultsari.

Sunnuntaina kello soi viiden aikaan, Hopulla oli maha sekaisin (johtui varmaan siitä kanapaninista jonka Hoppu multa varasti piknikillä). Eli pesun kautta autoon ja matkamme kohti Jämsää starttasi kello 06.00.

Olin onnessani kun tomtom näytti että matka kestää vain 2 tuntia ja eniro väitti että 3 tuntia. Noh, loppujen lopuksi olin jossain metsäopistolla keskellä metsää ja ajattelin katsoa osoitteen uudestaan, ja väärinhän olin sen kirjoittanut :/ Oltiin loppujen lopuksi yhdeksältä paikan päällä.

Collieita oli aika vähän ja Hoppu pokasi eh3, mukavalla arvostelulla. Paljon tuli eh:ta mutta jotenkin tuo tuomari on mieleeni. Sanoi asiat kuinka ne ovat ja hyvällä tavalla. Ei jäänyt hiukkaakaan huonofiilis

Kotona ollaan ja molemmat tytöt rötköttää sohvalla, Hopulla on ollut niin toiminnan täytteinen viikonloppu että voi sitä huutoa kun iskä ja Nelli tulivat kotiin. Ja normaalisti Pirpana ei edes hauku

Niin ja sellainen piti vielä kirjoittaa että olen tosi huono ajamaan pitkää matkaa, takasin tullessa silmät alkaa välittömästi lerppua. Jouduinkin pysäköimään Maskun eteen puolessa välissä matkaa ja ottaa tunnin lepit ennenkuin pystyin jatkamaan. Huoh, mä tarvitsen jonkun kaverin matkoille, onko ehdokkaita?

Nelli sai peruutusajan Ilonaiheesta ja sinne meni kuin teuraaksi oisin vienyt, trimmaaja sanoi kuitenkin että hiukan aluksi Nelliä pelotti, mutta lopulta ei ollut moksiskaan. Olis vaan nakkeja syönyt.

Pari kuvaa pihasta:

Nelli näyttää aivan pennulta

On ollut viime kesästä asti mielessä että jos keventäisi Nellin karvaa kesäksi. Tänään ilmoitin Vp:lle että nyt se lähtee kun ei ole näyttelyitäkään suunnitelmissa, vasta kun ensi vuodelle.

Otin sitten sakset kauniisiin kätösiini ja aloin ekaksi vaan ohentamaan ja lopuksi se näytti niin kamalalta että oli se nyt pakko pistää yhtä kamalaksi joka puolelta.

Tilaan huomenna trimmaajalta ajan että kehtaa kaupungilla liikkua Nelli ei kärsinyt leikkuussa yhtään, näyttää nyrpeetä naamaa kun tulin hänen naamansa eteen hihittelemään ja kuvaamaan

Kuvauksissa ei satutettu eläimiä.

Aamulla käytiin koirien kanssa lenkki ja suunnattiin kymmeneksi lähdepellolle näyttelyyn. Siellä Irmeli jo odottelikin ja laittoi pikapikaa Hopun kuntoon ja kehä alkoikin melkein heti. Hoppu esittäytyi hyvin, hiukan taas oudoksui tuomaria mutta PEK1 KP ja VSP sieltä tulikin, liian pönäkässä kunnossa kuulemma Meikä itse sekoili siellä kehässä kuinka kerkesi, tultiin nartuissa ykkösiksi ja ei tajunnut siirtyä sinne ensimmäisiksi kun ei olla ikinä mitään voitettu Ollaan menossa ensi kuussa samalle tuomarille joten Pirpana alkaa vähentämään ruokaa (tai rosvoamista, kumpi vain).

Lähdettiin melkein samantein kotiin kun meillä oli pikkukaveri mukana.

Tänään lähdettiin ajelemaan puolilta päivin Satakunnan helmeen, eli Poriin. Tavattiin citymarketin parkkipaikalla Viivi, Nemo ja heidän kaitsijansa Petra. Käytiin hiukan purkamassa energiaa koirapuiston vieressä:) Paikan päällä treffattiin vielä Kira, Julia ja kaksi hihnan toista päätä.

Kehät alkoivat kahdelta ja Hoppu käyttäytyi suht hyvin, hiukan peruutteli kun tultiin kopeloimaan ja punainen nauha siitä loppujen lopuksi tuli. Ei pärjätty sen kummemmin.

Kaikki colliet kisasivat vielä kaunein collie-tittelistä ja Hoppu sijoittui toiseksi. Hoppu on Nellin mantelin perijä kun toinen sija rapsahti Nellille viime vuonna

Tässä linkki sivuille.

Parin päivän viiveellä kirjoittelen kun on ollut kaikenlaista hässäkkää mm. äidin synttärit, talon maalaamista, töitä, koulua, katon panelointia, sukkien tekoa..

Oltiin tosiaan lauantaina Porissa ja oli oikein mahtava päivä, väkeä ei ollut paljoa ja kerrankin sai ihan rauhassa touhottaa ja remuta (odotellaan vaan ensi viikonlopun Rauman näyttelyä joss ainakin viime vuonna oli niin kamala tungos!!).

Hopulla alkoi toinen korva heti aamulla oikuttelemaan ja kirosin moneen otteeseen että luonnonkorvaisia collieita ei ole olemassakaan, kunnes näin Liinun. Liinusta oli kasvanut oikea kaunotar ja ei näyttelyn aiheuttamasata stressistä merkkiäkään. Pelkkää rauhaa huokui hän :) Liinu sijoittui junnuissa kolmanneksi mutta ei enää PN-kehässä. Liinulla jää varmaankin loppuvuoden näyttelyt misseilemättä (Onnea vielä etukäteen Mirvalle elokuun johdosta ).

Hoppu Pirpana ei näyttänyt mielellään hampaitaan ja tein sellaisen hammaskierroksen paikan päällä. Ja Irmeli leikkeli hiukan Hopun jalkoja paikan päällä. KIITOS! Vsp ja kp sieltä sitten venäläiseltä tuomarilta tuli. Olin yhtä hymyä Pokaalinkin kun hain niin piti oikeen satakuntalaisesti peittää hymy ettei vaan Porilaiset pidä hulluna

Hoppu ja pysti:)

Liinu ja nätti naama

Vappu tuli ja meni. Olin töissä, työpaikkani oli tällä erää mökillä ja koirat olivat mukana. Tutustutettiin Hoppu mopoihin ja veneilyyn. Mopo kiinnosti kovasti ja pakoputken pärinä otti aluksi hermoille, mutta loppujen lopuksi Hoppu oli metsässä tutkimassa omia juttuja kun mukulat ajeli. Veneilykin sujui aivan mallikkaasti, oltiin verkkoja laskemassa ja kovissakin vauhdeissa Hopulle tuli vaan tylsää ja alkoi syömään lepuuttajaa. Kalat eivät saaneet olla rauhassa, neiti lipsi ja kantoi niitä ympäri rantaa.

Nelli se vasta veikeä olikin, hän meni naapuri mökkiin kylään, tuntemattomien ihmisten oven taakse haukkumaan ja meni pötköttämään heidän sohvalle.. Mihinkä mää vielä joudun?

Ps. Ilmoitin tänään Hopun tokoon.

Tein tuossa lääkelaskuja kun on koe tulossa, ja olen aivan liekeissä (matikkani oli yläasteella 5 ja meinasin saada ehdot parikin kertaa). En tajua miten hyvin tajuankaan nämä (tai sitten en tajua lainkaan vaan luulen tajuavani):).

Nelli oli lauantaina luonnetestissä ja tavoitteena oli että loppuun asti vedetään, noh.. Nelli oli hiukan toista mieltä, tynnyrin haistelu oli neidille liikaa ja en saanut sitä enää hievahtamaankaan. Yritti juosta autolle raivona ja Nellihän pelkää autoilua ja autoon menemistä että siinä oli se positiivinen juttu mitä tästä voi hakemalla hakea.

Tämä kuitenkin ratkaisi nämä astutushaaveet, ettei tule sitten jossittelua. Aletaan harkitsemaan kohdun poistoa kun sillä Nelli ei kuitenkaan mitään tee.

Jalostushaaveet riippuvat nyt siis täydellisesti Liinun ja Hopun harteilla. Jos heistä jotakin tulisi, Hopun pääkoppa ainakin on tähän mennessä pysynyt terveenä, Nellistä huolimatta.

Jenny kiittää ja kuittaa

Hoppu Pirpanus juoksenteli tänään hevosaitauksessa Kokemäen Kauvatsalla, voittaen parinsa muttei sijoittunut enää pennuissa. Hoppu ihmetteli suurta maailmaa kovasti ja isot hevostekin saivat pennun (Hoppu on mulle aina pentu vaikka hän on jo aika iso) silmät suurenemaan ihmetyksestä, mitä nyt puffetissa meinasi parilta lapselta varastaa munkit kädestä :).

Kehässä Hoppu osasi seisoa tosi hyvin mutta se juokseminen, joko oli mun käsi suussa tai sitten hihna. Tuomari halusi nopeempaa menoa ja juoksutti meitä moneen kertaan, mutta yritä nyt rämpiä siinä hiekassa kun upposi itsellä jalat sinne (kunto ei kestä). Tuomio oli että lisää reippautta käytökseen (ihmetteli mitä se tuomari tuli siihen kourimaan) ja lisää potkua juoksuun koska askel oli peitsaava pienissä vauhdeissa, niin ja minulle etten saa kiinnittää huomoita siihen Hopun juoksemiseen vaan annan mennä.

Kun punaisen nauhan saaneet lähitvät ringissä juoksemaan uudemman kerran niin meni huomattavasti paremmin, Hoppu tuli siinä vierellä kun en koko ajan hoputtanut ja kehunut häntä, oppia ei arvostettu joten meidät käteltiin ensimmäisenä pois

Päivällä käytiin Hopun kanssa katsastaa Kiran uusi puolisisko Julia, aivan ihana pallero Kiiramanna kennelistä.

Nellille tulivat luonnetestilaput, toiveena on että Nelli pystyisi suorittamaan radan loppuun asti, ilman tärinöitä.

Nii ja voi perhana, irrotin Hopun sinitarrat eilen ja toinen korva on kevyempi (hieman v##)

Pääsiäinen meni mökkeillessä, muut teki remonttia mökillä ja minulle jäi koirien hoito (jotkut voi ihmetellä että mitä hoidettavaa niissä nyt on, mutta niitä oli sellaiset 7kpl). Pinna oli loppu päivinä aika kireällä Nellin pallo-hulluuden takia (tai pallo ja pallo, mikä vaan keppi kelpasi). Kuraa ja märkää, tassupyyhe oli lopuksi aivan ruskea kun sitä joutui niin ahkerasti käyttämään. Hoppu viipotti muiden mukana kiitettävästi, ei lähtenyt muiden räksytyksiin mukaan vaan juoksenteli oma keppi suussa jota kävi välillä ylpeenä näyttelemässä. Puuhommia tein itse ja siinäkin Hoppu oli aktiivisesti mukana, kantoi niitä vajaan minulle (lue: pudotti suustaan ja unohti kalikat sinne).

Katselin äsken lukujärjestystä ja tänään olisi anatomian koe, minkä olin aivan totaalisesti unohtanut, nyt kauhee stressi lukemisesta. Piti kaikkee kivaa tänään (vielä vapaapäivänä) tehdä. Eli meikä lähtee nyt hermoston, munuaisten, aistien, hormonien ja hengityksen ihmeelliseen maailmaan.

P.S Liinulla on alkanut juoksut

Nelli pelkää autoilua, autoon menemistä, siellä istumista jne. Nelli on matkustanut auton takatilassa jossa on este ettei hän pääse hyppäämään takapenkille runnomaan Hoppua ja istumaan kuskin syliin. Nellillä on sellainen tapa että hänen on oltava etupenkillä ja paras vielä jos kuskin syliin pääsisi. Enään ei esteet pidättele Nelliä vaan hän tulee kuin vinttikoira takapenkille, eli sekin ostos oli aivan turha.

Mittani täyttyi pari viikkoa sitten kun Nelli tärisi etupenkillä ja jokin kolaus osui autoon, no eiköhän kenguru hypännyt salamana syliini ja luojan kiitos oltiin peruuttamassa pois pihasta, en tiedä millaista jälkeä olisi tullut 80 km/h vauhdissa.. Soiteltiin Petran joka myy lemmikkitarvikkeita ja sainkin illaksi Nellille turvavyön.

Tänään oltiin käymässä Harjavallassa ja jouduin kolme kertaa pysäyttämään auton, Nellin kuono ylettyy juuri ja juuri auton keskiosaan ja puikko heilui raivokkaasti tönien kättäni, millä piti siinä sivussa ajaa. Hoppu katseli onnellisena takapenkillä kun tapeltiin Nellin kanssa, seuraavat reissut taitaa jäädä Nelliltä tekemättä, voi olla että parin vuoden päästä se kuolee sydänkohtaukseen autossa.

Juu ja tänään oli Hopun ja Simban (äitini landseer) ensi kohtaaminen, Simba on kamala raivooja kun sinne menee koiria ja jotkut eivät edes uskalla sitä tulla nuuhkimaan (niinkuin Nelli) mutta tämä Pirpana meni ihan reteenä Simban eteen ja veti matalaksi, vartin verran oli alistumista ja Simbakin oli ihan ihmeissään. Kyllä heistä vielä ystävät tulee!

Tultiin sunnuntai aamuyöstä takaisin koto Suomeen, loskan keskelle. Thaimaassa oli mukavaa, hikistä ja lämmintä (lue:kuumaa). Pienissä löylyissä oltiin koko aika.

Nelli ja Hoppu viettivät viikon mökillä ja toisen viikon Juhan ja Julian kanssa kotona, olivat kuulemma kunnolla olleet, mitä nyt huomasin että Julian kengät oli kaluttu ja vessaharja oli siirretty pesukoneen päälle

Kuvailtu tuli aika paljon, selailin äsken läpi ja raihnaisia katukoirien-kuvia oli aikas paljon, pistän tänne suosikkini näistä.

Mentiin illalla yökerhoon ja katselin että lattialla makasi kamalan näköinen bokseri, menin lähempää katsomaan niin tuollainen kirppusäkki siinä retkotti. Juteltiin tarjoilijoiden kanssa ja he sanoivat koiran nimeksi Zombi, koiran omistaja oli myös töissä baarissa, käytiin hiukan häntä rapsuttelemassa ja annettiin lopuksi tippiä

Loppu kevennykseksi FISH SPA-kuva, pelkään kuollakseni kaloja ja uskaltauduin silti kalakylpyyn, no se kymmenen minuuttia mitä kalat imeskeli heiluttelin varpaita kun se tuntui niin ällöttävältä. Ja voi sitä kiherrystä

Juu oltiin hiukan tänään näyttelyssä, tekevälle sattuu ja tapahtuu. Liinulla ei tullut tällä kertaa sijoitusta, mutta Nelli se oikeen repäisi! Hylätyn meinaan. Pyyhkeen heitin jo kehään kun alkoi porukalle H:ta ja EH:tä tippumaan. No ei sen puoleen, ei olisi Nelli ansainnutkaan muuta kun korvat sojotti täysin kattoa kohti Seuraavaksi sitten olisi luonnetesti ja toukokuussa parit näyttelyt.

Virtsatulehdus on nyt sitten voitettu, kävin näytteen viemässä edellispäivänä ja lääkäri tarkisti vielä Pirpanoisen että kaikki on kunnossa, Hoppu käyttäytyi suht hyvin vastaanotolla, mitä nyt luuli kahta koirapatsasta oikeiksi ja nöyristeli niiden edessään kuin kunnon pentu, vartin kyyristelyn jälkeen huomasi että ne ei ole eläviä Tylsää hänellä oli, yritti maistella tuoleja ja huoneesta löysi ihanan ovistopparin, se oli kiva lelu.

Kolme hammasta Hopulta on vielä lähtemättä, Nellin kanssa ollaan sunnuntai pois niin hän saa rauhassa kaluta luita niin eiköhän ne siitä. Painoa on nyt suunnilleen 15kg.

Ongelmana on korvapainojen käyttö, ei siis Hopulla vaan Nellillä, joudun laittamaan niitä kunnolla takaisin joka toinen päivä kun Hopulla on ollut tulostaan asti harrastuksenaan lussuttaa Nellin korvia.

Hoppu ei ole imenyt Nelliltä yhtäkään tapaa (tämä oli suurin pelko, että se ottaa omakseen Nellin pelkäilemiset). Jos jossain kolisee, Nelli menee saunaan ja Hoppu menee katsomaan mikä ääni oli. Toivottavasti tämä hyvä aalto jatkuu meidän perheessä

Oltii hiuka Turuus, meinas usko loppua kun löysin Turkuhallin aamulla ja luulin tietysti et messukeskus ja turkuhalli on sama asia. No mut kyllä mä perille löysin

Siellä oli sitten Liinu ja Mirva jo vastassa, Liinu oli oikein kivan näköiseksi ja lupsakaksi koiraksi kasvanut. Pentujen kehä alkoi ja Liinu sijoittui neljänneksi ja kunniapalkinnolla. IHANAA! Romeo-velipoika oli toisella sijalla ja Honey-sisko kolmantena.

Otin vasta aamulla sinitarrat pois Nellin korvista ja näyttelypaikalla yritin niitä tuhrata pois, ja oli meinaan viiminen kerta että jätän jotain olellista tekemättä, sen verran oli meinaan piukassa.

Nellin ystävä Kira (Kiiramanna American Pie) sijoittui hienosti JUN ERI4!! Ja kun Nellin vuoro tuli käteen saatiin Erittäin Hyvä. Ja mikä pettymys se olikaan, kerrankin oikein yritin tehdä sen nauhan eteen jotain ja sen siitä sitten saa :/ No mutta onneksi olen sen verran optimisti ettei tämä meidän näyttelytouhu tähän jää, harrastus on kuitenkin vienyt sydämeni, samanhenkisiä ihmisiä ja ennen kaikkea: Koiria. Seuraavaksi sitten Tampereella, jos en nyt jännittäis sitä kehään menoa ihan niin paljoa. Onnea muuten Jaanan koiralle Nellylle joka oli ROP!

Ai niin muuten, Hopulla on edelleen pissatulehdus, kuuri ei vissiin ollut auttanut. Hoppu ei kylläkään oireile lainkaan mutta uusi antibiootti on menossa.

Terve! Sellaista asiaa lähdin kirjoittelemaan kun Nellillä on ollut ongelma lenkille lähdöstä, ei siis meidän kanssamme vaan Nelli käy lenkillä satunnaisesti nuorison kanssa. Ja Nelli ei lähde heidän kanssaan pihaa pidemmälle vaan lyö jarrut pohjaan, vetää sitä ei voi koska Nelli pyöräyttää itsensä pois jopa y-valjaista mikä pitäisi olla viimisen päälle pitävät. Joskus olen neuvonut juoksemaan mutta se ei pidemmän päälle ole kannattavaa, aina kun vauhti hidastuu käy Nelli makoilemaan tielle. Joskus on kävelty kanan kanssa lenkki.

Nyt on tapahtunut muutos, Nelli on jo puolen vuoden ajan kulkenut nätisti nuorison kanssa ja viikonloppuna aloin miettimään että mistä ihmeestä se johtuu. Kysyin asiaa ja yksi sanoi että hän sanoo Nellille ovella :”Ei saa tulla” oikein jämäkästi ja sitten se tulee koko matkan. Ja jos Nelli pystähtyy niin sama lause niin alkaa koira kulkemaan Nelli on siis kapinallinen.

Sama homma on ruuan suhteen, jos ei maistu niin asettaa ruuan nenän eteen ja sanoo: “Ei ota” ja antaa tapittaa hetki ja sitten “Ota vaan!”

Uusi vuosi meni mallikkaasti koirien osalta, meillä oli vahtina pikkusiskoni Veera ja me humpattiin häissä. Nelli oli hiukan kuulostellut ikkunoista pauketta mutta ei ollut moksiskaan. Voiko parempaa toivoa?? Hoppu oli kuulemma viipottanut kuin pennun kuuluukin

Alapuolella pari otosta joulusta.

Hoppu rokotuksilla

22.12.2009 22:44

Hoppu Pirpana oli tänään toisella rokotuksella, painoa oli kertynyt 9,4kg. Neiti pisti ranttaliksi odotushuoneessa kun sisään asteli lapinkoiranpentu, se oli niin kiva että Hoppu ei ollut pysyä nahoissaan, hetken päästä sisään asteli 10 kertaa isompi koira ja oli neiti hiljaista likkaa.

Voisin kertoa taas tarinaa Hopun ruokarakkaudesta. Hoppu oli töissä mukana ja nuorimmainen poika alkoi syömään hernekeittoa (oltiin ohjeistettu poikaa että tuuppaa pennun alas ja sanoo: EI). Hoppu iski heti keittoon kiinni ja poika huitoo lusikalla Hoppua alas ja lusikka oli sitten loppujen lopuksi Hopun kidassa, puolet meni keitosta.

Toisella kertaa Hoppu oli taas vierailulla työpaikalla ja tilattiin iltapalaksi pizzat, silmä kun kerran vältti niin sillä oli pizza suussa. Juoksi hulluna karkuun ja pienen palan sain pelastettua. Et näin meillä ja Nelliä joutuu suurinpiirtein syöttämään kädestä

Ja mitäs emännälle itselleen, aloitin oppisopimuksella lähihoitaja-koulutuksen ja tärinöissäni teen joka ilta tunnollisesti tehtäviä.

Match Show

06.12.2009 18:39

Terveiset Porista TVA:n match showsta. Lähdettiin Hopun ja Nellin kanssa hiukan katsomaan isoa kaupunkia. Keli ja paikka olivat mitä mainioin koirille, vettä tihutti pikku hiljaa ja parkkipaikka oli kuramössössä. Liinu ihastutti meitä myös läsnäolollaan, hänestä oli kasvanut iloinen, nätti ja reipas tyttö. Niin ja Liinun veli Romeokin oli riehakkaana paikalla

Kehässä Liinu ja Romeo saivat molemmat sinisen nauhan ja jatkopaikkaa ei tällä kertaa suotu. Nelli taas sijoittui sinisten neljänneksi, saatiin palkinnoksi ruokapussukan ja koirien käytöskoulu cd:n. Nelli käyttäytyi kehässä erittäin hienosti, ei hosunut kertaakaan vaan lotkotti menemään ja keskittyi seisomiseen erittäin hyvin Sinisten voiton vei lyhytkarvainen collie Nita.

Pitää vielä kirjoittaa Hopun riekunnoista. Toissa viikonloppuna oltiin Vippen kanssa hiukan yökerhossa näyttämässä uusimpia tanssikuvioita ja tultiin sitten kebabin kanssa kotio. Rankka ja hikinen ilta takana ja istuin pötkön kanssa sohvalle, Pirpana otti keittiöstä vauhtia ja hyppäsi naama pitkänä lautaselleni, haukkasin kebabin suuhunsa ja viipotti tuhatta ja sataa vessaan. Minä hieman maistissa kompuroin vessaan ja Pirpana oli ehtinyt puolikkaan siitä jo mussuttaa. Vippe räkätti vieressä ja minä itku silmässä siivosin rasvan jälkiä vessan valkoiselta matolta.

Eilen meillä oli parin ystävän kanssa leffailta, Hoppu oli ollut koko illan mahdottomalla tuulella ja istuttiin sohvalle sipsien ja dippien kanssa. Hoppu siinä yritti kovasti niitä maistella muttei neidille mitään irronnut. Kauhuelokuvaa kun katseltiin siinä paneutuu elokuvaan niin ettei oikeen pysty kahta asiaa tehdä samaan aikaan (vahtia kallisarvoisia sipsejä ja katsoa leffaa). Havahduin siihen kun Hoppu dippasi puikkonsa valkosipulidippiin. Hoppu siis ei vielä hyppää sohvalle vaan sitä pitää avittaa, mutta jos ruuasta on kyse hän kyllä kiipeää. Onneks meillä ei ollut mitään hygienia-intoilijoita vieraana, olis meinnan dipit jääneet syömättä

Mökil

29.11.2009 18:25

Pirpanaisen Hoppu ja Bambiinon Apina lähtivät sitten komentajiensa kanssa mökkeilemään, juhlistamaan Jennyn viimeistä loma viikonloppua Norsskatan saarelle. Pitkä matka meni molemmilta unten mailla, Nelli nukkui penkkien välissä ja prinsessa sai etupenkiltä keskipaikan.

Perillä ei ollut riemulla rajaa kun kaverit pääsivät juoksemaan sydämensä kyllyydestä. Pirpanan toimintaa rajoitti hiukan pitkät portaat joita hän ei vielä uskaltanut kulkea mutta viksuna tyttönä hän kipitti vieressä kallioilla.

Mönkijää nuori neiti ei vielä kokeillut eikä veneilyä, saati sitten kalastamista.

Kotona Pirpana juoksi lelukopalle ja otti vinkupossunsa ja tuhisi sen kanssa puolisen tuntia, oli vissiin sen verran kova ikävä herra possua että se täytyy ottaa ens kerralla mukaan.

Koiravahtina

Torstai 5.11.2009 23:43

Hopun viikko on mennyt erinomaisesti, ollaan käyty autoilemassa, tapaamassa Lulu-kissaa (jolta sai sitten köniinsä pienen ajan kuluttua), lehmän kokoista Simbaa, Kiraa ja käytiin Petralla hiukan tutustumassa Manuun, Nemoon ja Viiviin. Nemon kanssa leikkiminen oli oikein mukavaa puuhaa, Nelli kun ei ole vielä innostunut. Niin ja hihnassa kulkemista ollaan opeteltu. Ja aivan uskomatonta tämän neidin sisäsiisteys, parit pissat on tullut viikon aikana matolle, mutta muuten ulos. Kolmessa viikossa kun palaan töihin on Pirpana jo sisäsiisti (kop kop). Juu ja ollaan alettu kuuntelemaan paukkucd:tä, ei mitään reaktiota kummaltakaan koiralta. Että hyvällä mallilla meillä.

Nelli on aloittanut juoksut, rasitusta on ilmassa, hän vikisee ja tulee syliin ja urahtelee liki koko päivän. Onneks hän lähtee Vippen kanssa mökille hiukan rentoutumaan. Me jäädän vauvan kanssa kotio viettämään laatuaikaa.

Tällä hetkellä istun porukoiden luona koiravahtina kun he päättivät eilen lähteä risteilylle. Simba on ollut rauhallisesti, ikäänsä nähden se on kuin pieni poika välillä, hän on jo 7-vuotias papparainen. Ja Lulu lotkottaa tossa vieressä, välillä Simba käy sitä nuolemassa. Huomenna pitäisi suunnata takaisin Raumalle ennekun Vippe ja Nelli lähtevät mökille.

Niin ja eihän tuo Pirpana täydellinen pentu ole :D Leikkimiset ovat menneet tosi rajuksi, syytän tästä Vippeä se tykkää painia/pelata koirien kanssa hurjasti, mutta nyt ollaan samalla linjalla että puremiset saavat jäädä (tais äijäkin hiukan ruveta miettimään kun meinasi kulkusille käydä kiinni leikin lomassa).

Pienen koiran elämää

Torstai 28.10.2009 16:28

Meille tuli sunnuntaina monen mutkan kautta uusi vauva. Zarecon’s Exceptional “Hoppu Pirpana”.

Ensimmäinen yö meni koiranunta nukkuessa, otin Hopun jossain vaiheessa viereen nukkumaan ja heräsin siihen kun hän puri hiuksia ja korvalehteä. Nelli osoitti mieltä pari päivää, ei tullut ketään vastaan ovelle ja esitti välinpitämätöntä pentua kohtaan. Huokauksia kuului keittiöstä kun leikittiin Hopun kanssa.

Ollaan käyty tiuhaan ulkona pissalla ja kakkalla. Ja kertaakaan sitä löndeä ei ole vielä sisälle tullut Hoppu on ollut muutenkin tosi reipas, leikkisä ja rohkea pentu. Ja Nellikään ei ole tällä viikolla kiinnittänyt kummempaa huomioita keittiön kolinoihin.

Onneksi pian alkaa kesäloma!

Pyysin Nelliä istumaan Hopun viereen vaikka se olikin aika vastenmielistä. “Pyh, tollanen pentu”, Nelli varmaan ajattelee.

Kävin Pikkenpeissä hakemassa tytöille häränhännät Nellille ei kelvannut mutta Pirpana oli oikein ahne. Annoin olla luun vaan 5 minuuttia ettei tule heti kakkamarkkinat

Sienimettällä

Lauantai 19.9.2009 15:32

Pakko kirjottaa tänne sienenmetsästysreissusta Kullaan mettissä. Meitä oli minä, äitini, kummityttöni Sanni ja Nelli. Mikäköhän minun aivoituksissani meni pieleen kun kirjoitin taannoin että Nelli pelkää lapsia?? Sienessä kun oltiin Nelli kulki metsässä varsin mallikelpoisesti, toi Sannille keppiä mitä piti heittää, kerjäsi ruokaa ja istahti jopa Sannin viereen kivelle… Voi olla että se on taas omistajan olettamuksissa ja suojelevaisuudessa vika. Pelkoa ei näkynyt koirassa himpun vertaa ehkä enempi uteliaisuutta että mitä se pieni ihmispygmi oikein touhuaa.

Liinu

Maanantai 14.9.2009 11:39

Liinu oli tänään käynyt rokotuksilla ja oli kuulemma ollut kaikki neidillä ok.

Odotellaan että saataisiin parisuhteen pelastajan (läppärin) takaisin huollosta että saisin päiviteltyä gallerian, on niin paljon uusia kuvia! Ja on kuulkaa jännät paikat pian tiedossa, syntyispä se meidän uusi paviaani pian! Niin ja Nelli sais vihdoinkin kasvattaa sen turkkinsa että päästäis täältä ees johki

Mökillä

Tiistai 25.8.2009 18:26

Mökillä ollaan “rentoutumassa”, eli kun tuo toinen puolisko nukkuu koko päivän, minä hihhuloin Nellin kanssa kahdestaan keksien tekemistä.. Siitä se sitten lähti.. Meidän oli pitänyt polttaa risut pois rannalta ja niitä olikin keräilty pitkin kesää kalliolle. No minä fiksuna tyttönä otin ohjat omiin käsiin ja tuikkasin koko kasan tuleen (mietin vielä saunalla että jos ottais siihen viereen ison vesiämpärin, kun hiukan tuulikin). No…… Lieskat olivat yli 3m korkeat ja tuli aika äkkiä jalat alle ja hakemaan sitä hemmetin vesisaavia (kauheat voimat sitä saa adrenaliinipuuskissa). Eikä mitään tehoa lieskoihin, kun yritin sitä sammutella, tuulikin oli käänytynyt juuri puihin päin ja pakokauhuhan siitä tuli, juoksin meressä saavin kanssa heittelemässä vettä kokon päälle ja välillä huusin kurkuni pohjasta VIPPEEE, VIPPEE. Herra nukkui tyytyväisenä peiton alla (illalla Vippe kertoi että Nelli oli sitä tullut jossain vaiheessa herättämään, hyppi päälle ja uikutti, mutta ei kiinnittänyt siihen enempää huomiota, OMA LASSIENI <3. Puolituntia meni kun juoksin meren ja kokon väliä ja sain sen sammumaan. Järki oli taas jätetty johonkin muualle, olisi heti pitänyt tajuta että se oli turhan laajalle alueelle kasattu. Mutta tuli äitii ikävä!

Käytiin hetki sitten pelaamassa tennistä, meillä oli mukana aivan mainio pallopoika Nelli! Ei häirinnyt yhtään peliä ja aina kun pallo meni verkkoon tai lyötiin liian pitkäksi niin pallohullu kävi sen noutamassa ja palautti pelaajille. Piti lopettaa vaan hiukan aikaisemmin kun kaveri otti työnsä hiukan liian tosissaan, aurinkoinen päivä ja tunnin ravasi kenttää edes takasin niin eiköhän siitä aika hiki tule

Astutus hommat jäivät vain suunnitelmiksi

Torstai 20.8.2009 10:11

Tein tänään päätökseen että Nelliä ei näillä näkymin astuteta.
Olen kritisoinut mielessäni kovasti muiden kasvattajien touhua, kuten miten voivat silmäsairaalla koiralla teettää pentuja, miksi jotkut tarkasta pentujen silmiä jne.

Ja yks kaks silmäni aukesivat, en ole yhtään parempi kasvattaja kuin muutkaan jos en itse  luonnetestaa, kuvaa kyynäriä tai tarkastuta silmiä toiseen kertaan. Tavallinen pulliainen ei noista välitä mutta se syö uskottavuutta muiden kasvattajien silmissä. Joku voisi tähän sanoa että mitä muiden mielipiteistä, mutta asiahan on niin että se merkkaa paljonkin. Enkä haluaisi olla sellainen ihminen että pennuttaa vaan nyt kun on mahdollisuus. Rahakin tulisi tarpeeseen mutta se ei ole tässä pääasia vaan se on mukava lisä.

Se on vaikeaa löytää omasta koirasta vikaa, mutta pakko sanoa että Nelli ei ole mielestäni jalostuskelpoinen. Se on kasvanut siitä kun se tuli meille mutta edelleen sillä on kaikenlaisia pelkotiloja kovia ääniä kohtaan. Miten voin myydä ostajalle pennun jolle joudun selittämään että “ei tämä emo nyt luonteeltaan ole ihan täydellinen, lapsia pelkää, mopoja vihaa mutta kyllä se siitä”. Voihan sitä itselle selitellä kaikenlaista mutta läpihän se paistaa.

Jottei itselle jää hampaan koloon mitään, eikä tarvi joositella että jos se sittenkin olisi pennutettu niin käytän Nellin vielä tarvittavissa testeissä. Viimeistään se lopullinen kuplani puhkeaa luonnetestissä.

Niin ja ihanalla Nickyllä ei ollut asian kanssa mitään tekemistä, edelleen se on yksi kauneimpia ja hyväluonteisempia koira mitä olen tavannut ja toivonkin että jossain vaiheessa olisi Nickynkin verta kasvattamassani koirissa, jos niitä nyt ikinä tulee :).

Jenny kuittaa ja kiittää. Ja alkaa etsimään itselleen pentua. Se soopelinarttu on silti meille saatava!

Limpukka

Keskiviikko 19.8.2009 20:07

Kuulumisia Ulvilasta. Liinu on kotiutunut hyvin, pientä vikinää kuului ensimmäisenä yönä ja siihen se oli sitten jäänyt. Perheen toinen koira on vähitellen alkanut tottumaan ihmeellisen näköiseen muurahaiskarhuun joka hänen kodissaan pissaa ja kakkaa joka puolelle

Liinu

Sunnuntai 16.8.2009 18:41

Tänään haettiin Liinu (Needlerock Golden Dream) Humppilasta. Puikkonokka hiukan itki autossa ja taisi olla paha olokin kuolaamisesta päätellen, nukkui kuitenkin rauhassa loppumatkan. Liinu meni sijoituskotiin Ulvila/Nakkila-akselille. En voinut vauvaa edes syliin ottaa kun se olis sitten tullut mun mukana Raumalle, niin kova on pentukuume! :/

Etana

Maanantai 10.8.2009 19:29

Juu, eilen illalla päästettiin Nelli pihaan pissalle ja se möyri siellä sitten tovin aikaa. Kun neiti saapui sisälle katsottiin että sen naamassa on jotain lehden palasia. Lähemmin tutkittaessa he olivatkin etanoita!! Nelli sitten otettiin pesuhuoneeseen ja ruvettiin tarkastamaan koiraa ja niitä löytyi yhteensä 15 kaverin turkista! Että sellaista tällä kertaa

Kuulumisia

Lauantai 8.8.2009 20:25

Koirakuulumisia. Saavuttiin Nellin kanssa töihin perjantaina. Nelli on hoitanut hommansa hyvin, aina kun mopo on mennyt talon ohi; Nelli kiljuu kuin pieni sika (jos se osaisi puhua se sanoisi: MOPOOPOPPOOPPMÄÄTAPANSEN!”. Nelli on myös herättänyt mukuloita aamuisin kielisuudelmilla, eihän nyt liian kauan nukuta. Ja aina kun joku lähtee Nelli huutaa:” ÄLÄMEEÄLÄMEETAIVIETMULTAKAIKEEN”. Vahtikoirana Nelli on aivan mainio tapaus, ja Nelli on myös huolehtinut mukuloiden liikunnan tarpeesta. On se ihanaa!

Apina mökille ja emäntä lähtee hiukan humppaamaan

Keskiviikko 22.7.2009 18:37
Oltiin eilen Humppilassa katsomassa pieniä puikkonokkia (nokat eivät vaan olleet vielä kehittyneet). Meitä vastassa oli komea lauma koiria, kaikissa väreissä. Mutta lähtemättömimmän vaikutuksen minuun teki äiti-koira Siru. Istuin sohvalle ja siinä samassa rötväle oli sylissä rapsutettavana ja kuononsa kanssa kaulailemassa. Joo oli ne pennutkin ihan kivoja

Joo, eli Nelli lähti tänään puolen päivän aikaan kiusaamaan pikkukoiria Korppoohon. Tää emäntä lähtee huomenna siskon synttäreille, perjantaina Karmarockkiin ja lauantaina raapastaan katsomaan Poriin Metallicaa ja Linkin Parkkia. Et siinä se mun loma menikin.

Koneen kätköistä

Sunnuntai 19.7.2009 klo 18:56
Selailin vanhoja kuvia ja sieltä löytyi tälläinen vuodelta 2006. Nelli on juuri kotiutunut ja Linda (Blue Time’s Splending Thing) oli tullut katsomaan systeriä

Voi Voi

Perjantai 17.7.2009 klo 19:02
Apina sitten säikäytti pahemman kerran. Oli ollut koko viikon syömätön ja kovin juomaton, oksennellutkin on pari kertaa. Soitin eilen aamulla sitten lääkärille. Ikenet olivat valkoiset ja mittasin kuumeen niin oli 37,7 (lopuksi se olikin ihan normaalissa, eli oli mittarissa tai mittaajassa vika). No pelästyinhän kai ihan kauheesti että nyt tää elikko kuolee.
Saatiin Lapista aika ja se tutki kaikki mahdolliset (siinä vaiheessä ikenet olivat jo kauniin vaaleanpunaiset) ja Nelli tärisi ja ulisi kuin pieni sika kun pelkäsi niin paljon. Vatsakarvatkin ovat nyt sileänä kun kohtu tutkittiin (seisaaltaan kun ei saatu millään neitiä kyljelleen, sisukas kaveri).
Tänään eläinlääkäri soitteli ja sanoi että tulehdus-, maksa-, munuais- ja kilpirauhas arvot ovat kaikki aivan normaalit.
Huhhuh. Oli taas “niitä hetkiä”.
Mutta pääsisinpä pian töistä niin voisin ruveta sivuja hiukan järkkäämään. Ja iso kiitos Evielle kun jaksoi uuden ulkoasun tehdä

Suuri koirakirja

Tiistai 16.6.2009 klo 21:09
Sattui käsiin Suuri koirakirja vuodelta 1959. Colliesta kerrotaan lyhennetysti näin:

Skotlanninpaimenkoira

Skotlanninpaimenkoiran esi-isät ovat kotoisin Islannista. Noin 400 vuotta sitten niitä tuotiin luotettaviksi paimenkoiriksi tunnettuina Englantiin ja Skotlantiin.
Skotlanninpaimenkoira on saanut pitkät karvansa gordonsettereiltä ja jalon päänmuotonsa venäjänvinttikoiralta.
Skotlanninpaimenkoira on ylpeä ja etäällä pysyttelevä. Se tarvitsee kuitenkin isäntänsä koko huomion voidakseen hyvin ja palkitsee hänet suurella uskollisuudella. Se varto taloa mitä luotettavammin ja ottaa varsinkin lapset huomansa.
Huono sää ja kylmyys eivät sitä vaivaa. Hämmästyttävää on sen kyky löytää kotiin; niinpä kerrotaan Amerikasta, että eräs narttu, joka oli perheessä sattuneen sairastapauksen johdosta pitänyt myydä, löysi tiensä takaisin kotiin yli 1600km etäisyydestä.

RKS kauden avajaiset

Sunnuntai 3.5.2009 klo 20:16
Heipparallaa!
Tänään oli jännittävä päivä. Olin ilmoittanut Nellin Rauman käyttö- ja seurakoirien koirakulkueeseen ja rotuesittelyyn. Kulkue lähti poliisin saattaessa Sokoksen parkkipaikalta ja päättyi Parpasalille.
Sitten alkoi rotuesittely. Kehässä olivat samaan aikaan colliesukuiset koira, eli bordercollie, pitkäkarvainen collie (Nellin lisäksi oli viisikuinen pentu Iitu), lyhytkarvainen collie ja sheltti. Hyvin se meni, eikä paniikki yltänyt kovin suureksi
Sitten oli vuorossa match show. Saatiin sininen nauha ja jäätin odottelemaan seuraavaa vuoroa. Havahduin seuraavaksi kehässä kun oli enää viisi koiraa jäljellä. JA ai sitä ihanuuden tunnetta kun tultiin ekaksi!! Piti ottaa vielä poseerauskuva, mutta Nelli oli löytänyt palkontoluun ja söi sitä maassa! Voittajasta saatiin joku raivari-istumis-kuolakuva. Voi että!

Pääsiäinen mökillä

Maanantai 13.4.2009 klo 19:44
Lomat lusittu. Tai siis minähän en ollut lomalla vaan töissä koko pääsiäisen:)
Puuhommia painettiin mökillä niin paljon että paikat vieläkin jumittaa.
Nelli riekkui ja huusi ulkona putkeen 5 päivää. Tai siis kolmantena päivänä pinna alkoi kiristyä ja opetettiin/komennettiin sitä olemaan hiljaa oikein urakalla. Ja eron huomasi heti seuraavana aamuna. Pystyttiin jopa nukkumaan yhteentoista (yleensä heräiltiin Nellin sulosointuihin yhdeksän jälkeen).
Huomattiin taas, että jos koira ei tiedä miksi komennetaan niin miten se voi oppia olemaan hiljaa?? On kyllä taas viisas olo

Niin ja Nellin ystävä Alli pyydysti simpun poikasen rannasta Oikein kalakoira

Joop

Maanantai 6.4.2009 klo 15:02
Menin päivää sitten antamaan Nellille raakaluun, sisällä. Yleensä Nelli on piilottanut ne ulos ja joskus jopa heti syönyt. Mutta nyt se on kulkenut se suussa ympäri kämppää, yrittäen etsiä sille piilopaikkaa. Eilen löysin luun peittojen alta ja illalla se oli ilmestynyt sohvan väliin. Ja koko ajan hirveä vahtiminen, ettei ketään vaan löydä sitä. Pitää varmaan vaivihkaa se heittää pois, ettei tule mitään matoja siihen. Pitää vaan löytää se eka

Moikka

Keskiviikko 1.4.2009 klo 21:48
Maanantaina oltiin Harjavallassa ekaksi tapaamassa Manua, Nemoa ja Petraa. hulluteltiin pihalla hetki ja sitten hiukan shoppailtiin Nellille ruokaa ja muita härpäkkeitä (Petra on siis koira- ja kissatarvikkeiden jälleenmyyjä, tässä linkki sivuille)
Petra oli ottanut kaksi kania joita Nelli rakasti, hiukan aluksi kohtaaminen jännitti, mutta lopuksi yritti pussailla ja kaivautua niiden häkkiin.
Kolmen aikaan suunnistettiin koirakentälle jossa tavattiin Kira ja hänen isäntänsä Marko. Montuilla likat juoksi toistensa perässä hullun lailla

Sitten tavattiinkin herra käärme. Sihisi kiukkuisena ja Nelli sai sitten tuntea hänen hampaansa. Minä sitten soittamaan eläinlääkärille että mitämitä. Markolla oli onneksi kyytabletteja autossa ja heitettiin kaverin kitaan kaksi niitä. Ajeltiin sitten hiukan ylinopeutta Raumalle päin kun vasta puolessa välissä saatiin kuulla että päivystävä lääkäri on Kokemäellä.
Oltiin 5 minuuttia ennen eläinlääkärin sulkemista Raumalla ja Nelli sai vielä kortisoni- ja antibioottipiikin ja 10 päivän antibioottikuurin. Tässä kuva illalla.

Terveiset koirapolulta

Torstai 12.3.2009 klo 10:43
Kotiuduttiin hetki sitten koirapolulta, menossa mukana olivat Nelli ja pienihirviö Alli. Nelli ei oikeen leikkikaveria löytänyt ja yritti Allin kanssa touhuta, mutta Nellillä on niin rajut leikit, ettei Alli niistä tykännyt.
Tavattiin lapukkalauma (oisko niitä ollut 4??), eikä Nelli niistäkään oikeen innostunut. Hyvän kuvan taas sai paimenkoirista kun Nelli kirkui koko ajan ja Alli paineli peloissaan puiden takana.

Tampere

Maanantai 16.3.2009 klo 18:23
Tampereella oltiin ja erittäin hyvänä kunnostauduttiin. Jotenkin oli sellainen kuva että tuomari oisi ollut nainen, mutta äijän rotale se olikin
Nelli käyttäytyi tosi hyvin kehässä, malttoi olla aloillaan ja antaa katsoa oikein kunnolla.
Jotkut koirarodut aiheuttivat Nellille raivareita, kuten afgaanin vinttikoirat ja ranskanbuldogit. Johtuikohan se niiden ihmeellisestä olemuksesta??

Moikka mooi

Perjantai 20.2.2009 klo 12:02
Hei vaan. Vippellä on tänään synttärit ja unohdin ihan totaalisesti koko päivän (en muutenkaan muista sitä). Nyt se itkee yläkerrassa kun en ole muistanut ostaa lahjaa. Sidoin Nellin päähän rusetin, niin saa herra oikein ihanan lahjan :D. Mää kyllä tykkäsin

Kerronpas..

Perjantai 30.1.2009 klo 0:09

Oltiin Nellin kanssa iltalenkillä pikkuisella metsätiellä ja vastaan köpötti yksinään saksanpaimenkoira, Nelli otti ihan rauhallisesti (on pari ikävää sattumaa käynyt). Kaverit yritti siinä sitten hiukan painia ja lähdin viemään Nelliä tielle päin, jos omistaja löytyisi.

Alkoi jo hiukan paniikki olla kun sakemanni yritti astua, kaverit juoksi ympyrää ja onneksi Nelli ei ole vielä anteliaalla päällä

Olin jo poliisille soittamassa kun omistaja kurvasi tielle ja otti sakemannia niskasta kiinni ja talutti autoon. Voi olla että ei tule olemaan viimeinen kerta kun kaveri tulee vastaan. Sen verran Nellin perään oli

Niin ja nyt pitäis alkaa katsomaan Lost:ia, mutta Vippe on jähmettynyt alakerran sohvalle, se katso TYRA BANKS showta. Se huutelee vaan välillä: “Kyl mä pian tuun!”

Voiko olla??

Keskiviikko 28.1.2009 klo 20:03

Siis hermoja raastavin juoksujen alku. Sekaisin koko koira, ennen koira rupesi sekoilemaan kun alkoi valeraskaus, mutta nyt.. Viikko ollut juoksut ja tää koira vikisee, hyppii päälle, puhuu dinosaurusta, ramppaa, vetää ihan törkeesti (koko lenkki pitäis vaan juosta), pissaa joka luminokareelle, nuoleskelee toisten pissoja, käy maahan odottamaan toista koiraa jos tulee vastaan (eikä muuten liiku sitten millään). VOI luoja, miten tästä selvitään?!

Rakki käyttäytyy kun sillä olisi kakkahätä, ja kun sen päästää ulos, kaveri juoksee ja nuuskii maata. Miten nyt erotan oikean hädän ja huijaamishädän?

Juu, toiseen asiaan. Katselin äsken nauhalta “Sairaaksi jalostettu”-dokumentin. Ihanan silmiä aukaiseva dokumentti. Siis ei mikään ihana, vaan todellinen. Eikä kaunisteleva.

Match show

Maanantai 5.1.2009 klo 11:50

Käytiin eilen Porissa match show:ssa. Mukana oli Kido, Marika, Nemo ja Petra. Tuttuja kyllä aika paljon nähtiin.

Nelli oli oikein rauhallisesti, mitä nyt yritti Nemon kanssa vähän väliä painia.

Kehässä taas hiukan ujosteli tuomaria (tuomarina Leaftribe-kennelistä Linda Lehtiheimo) ja sai sinisen nauhan. Seuraavalla kierroksella meidät käteltiin heti ulos kehästä

Kaunein collie-kisassa Nelli jaksoi tosi hyvin keskittyä, huomasin että ilman makupalaa meni paljon paremmin. Nelli sijoittui toiseksi Ihanaa

Koirakiusaaja:/

Torstai 4.12.2008 klo 14:23

Mitä teen kun koirani on koirakiusaaja?

Siis, olen töissä paikassa jonne voin ottaa Nellin mukaan, välillä käyn laittamassa sen jäähylle kotiin (siis mulla on tosi lyhyt työmatka).

Ja aina kun meidän Banbiino on töissä kanssani, se saa jotkut kilarit ja sitten on pikkukoiran pää sen suussa (täällä on 5 shelttiä). Ja yleensä se on se pelokkain kaveri jota Nelli ahdistelee.

Muuten ne tulevat tosi hyvin juttuun, kisaavat pihalla niin että kaikki koirat selättävät Nelliä ja kaveri on aivan innoissaan. Oisko tässä nyt joku laumasysteemi? Nelli ei selvästi kuulu heidän laumaansa, mutta silti yrittää ottaa johtajan asemaa..

Niin ja jos yrittää lenkittää Nelliä ja 5 pikkukoiraa niin ei tule mitään. Ainoastaan kuonopanta rauhoittaa sen. Ja sitten taas kun Nelli kulkee yksin, se on kuin unelma. Joukossa tyhmyys tiivistyy vai miten se nyt oli?